Joulukuun luetut

 

"Maggie Holt on tottunut kysymyksiin menneisyydestään. Hänen lapsuudenkodistaan, viktoriaanisesta kartanosta Vermontin takametsissä, tuli maankuulu kummitustalo Maggien isän kirjoittaman kirjan ansiosta. Maggie ei muista tapahtumista mitään, muttei sen puoleen usko niitä todeksikaan. Isänsä kuoltua Maggie muuttaa takaisin taloon, mutta hänen tervehenkinen epäilyksensä yliluonnollista kohtaan alkaa karista kartanon nurkkien naristessa. Olisiko hänen isänsä kirjassa ollut sittenkin jotain perää, vai paljastaako kartano salaisuuden, joka on aaveitakin pelottavampi?"

Taas löytyi hotkaistava

tarina. Jännittävä. 

Onkohan sittenkin

kummituksia olemassa?

Suosittelen todellakin.

"Vastarakastuneet Marisa ja Jake muuttavat unelmataloonsa ja alkavat yrittää lasta. Suhde joutuu koetukselle, kun he ottavat taloonsa vuokralaisen, Katen. Kate ei tunnu käsittävän yksityisyyden rajoja, hän on epäilyttävän kiinnostunut Jakesta ja kyselee jatkuvasti lapsesta. Marisa on varma, että Kate ei väisty ennen kuin on saanut kaiken haluamansa."

Kenen tarina on tosi?

Jännittävät käänteet.

Vaan kuinkas sitten

kävikään?

Suosittelen.

"Piinaava psykologinen jännitys ja oikeusdraama yhdistyvät jännärissä, jonka yhteenkään henkilöhahmoon ei voi luottaa. Sylvien ura juristina on käännekohdassa. Samalla hän kamppailee syyllisyydentunnon kanssa, sillä ystävänsä Tessin painostuksesta hän joutuu yllättäen käsittelemään nuoruusvuosien tapahtumia, joiden unohtamiseen on koko aikuisikänsä käyttänyt. Tess on kuolemansairas ja haluaa uusia häävalat aviomiehensä kanssa. Intiimi hääjuhla järjestetään uudenvuodenaattona: samppanja virtaa ja taivas täyttyy ilotulitteista. Täydellinen tilaisuus oikaista menneisyydessä tehdyt vääryydet ja siirtyä eteenpäin. Joukossa on kuitenkin yksi, joka ei ole valmis hautaamaan menneitä sovinnolla."

Siinä meni 

sunnuntaipäivä hujauksessa.

Tarina ratkesi

ennen

keskiyötä.

Suosittelen!

"Rauhallisen tien varrella sijaitsevan talon kellarista löydetään nainen ja lapsi, hädin tuskin elossa. Heitä ei pystytä tunnistamaan, eikä talossa asuva muistisairas vanhus myönnä nähneensä heitä aiemmin. Naapurusto on järkyttynyt. Miten tällaista voi tapahtua omalla kotikadulla? Rikoskomisario Adam Fawley kuitenkin tietää, ettei mikään ole mahdotonta - eikä kukaan niin viaton kuin ensinäkemältä luulisi."

Adam Fawley ratkaisee.

Pienin askelin 

eteenpäin.

Aika lailla hotkaistu. 

Suosittelen.

"Kymmenen vuotta sitten Quincy Carpenter jäi ainoana eloon metsämökin verilöylyssä. Lehdistö nimesi hänet ”eloonjääneeksi tytöksi” samalla tavalla kuin asuntolamurhista selvinneen Lisan ja siivooja Samin, joka kohtasi tappajan yövuorossa. Quincy ei halua ajatella mökkiyötä ja onnistuukin siinä... kunnes Lisa kuolee ja Sam ilmestyy Quincyn kynnykselle."

Kuin kauhuleffa.

Todellakin.

Silti suosittelen.