sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Lokakuun luetut

"Kolmekymppinen Teresa elää perheineen Istanbulissa, kunnes isoäidin sairastelu saa hänet palaamaan tyttärensä Selman kanssa Suomeen, vanhaan kotitaloonsa. Teresa huolehtii hoitokodissa hiipuvasta Helvistä ja yrittää siinä sivussa olla hyvä äiti pienelle tyttärelleen. Äitinsä vanhan reseptikirjan kautta Teresa palaa lapsuutensa makuihin ja kipeisiin muistoihin. Samaan aikaan Helvi sukeltaa yhä syvemmälle nuoruuteensa, sota-aikaan, jolloin hän toimi lääkintälottana ja tapasi tulevan miehensä. Rakkauden ensihuuma ja rauhan tuoma onni vaihtuivat pian sodan traumatisoiman miehen sietämiseen. Helvin muistot peilautuvat nykyäidin paineisiin ja arkeen monikulttuurisessa maailmassa. Harmaat enkelit on vahva tarina sodan jättämästä nälästä, mutta myös sitkeydestä ja rakkaudesta, joka kantaa vaikeina hetkinä. Ruoka on kaikkina aikoina kantanut mukanaan suvun perinteitä ja lapsuuden tunnelmia. Ruuan avulla on rakastettu ja lohdutettu, pyydetty ja annettu anteeksi.Romaani jatkaa keskustelua sotien jättämästä tunneperinnöstä, josta on vasta viime vuosina alettu puhua."
Koukuttava kertomus 
isoäidistä, äidistä, tyttärestä.
Pistää miettimään sukupolvien
ketjua, hyvässä ja pahassa.
Suosittelen. 


"Kuivan aavikkotuulen pyyhkimä Hargeisan kaupunki pidättää hengitystään. On vuosi 1987, ja Somalian diktatuuri on kaatumaisillaan.Yhdeksänvuotias Deqo karkaa pakolaisleiriltä. Hän haaveilee elämänsä ensimmäisistä kengistä, mutta kaupungin kaaos tempaisee hänet mukaansa. Kawsar, yksinäinen leski, makaa vuoteessaan hedelmätarhan ympäröimässä talossa. Sotilaiden pahoinpitelyn jäljet näkyvät yhä hänen kehossaan. Filsan, nuori naissotilas, on muuttanut Hargeisaan edetäkseen urallaan. Pian hän tajuaa, mitä armeija häneltä todella vaatii. Raju ja riipaisevan kaunis kirja punoo yhteen kolmen naisen tarinat keskellä kuohuvaa Somaliaa. Silti Kadotettujen hedelmätarha versoo toivoa, solidaarisuutta ja kaiken voittavaa selviytymisen halua."
Kaunis ja koskettava tarina.
Pakko lukea loppuun ja 
pelätä miten tarina päättyy.
Suosittelen. 

"Unissakulkijassa Jeanette Kihlberg jatkaa selvittämättömien lapsenmurhien tutkimuksia. Hänen työnsä keskeyttää uusi järkyttävä tapaus - veriteko johon liittyy sairaita ritualistisia piirteitä."
Huh huh.
Paha kirja luettavaksi.
Pakko lainata ensimmäinen osa
ja selvittää miten kaikki alkoi.
Ja viimeinen osa, miten kaikki päättyy.

lauantai 11. lokakuuta 2014

Kaapin tuunausta

 Vuonna 1951
 Appivanhemmat perustivat perhettä.
Isä nikkaroi huonekaluja uuteen kotiin.

 

Vuonna  2014 
Kun Äiti kuoli,
vanhaksi muuttunut koti 
myytiin pois.
Lapset jakoivat tavarat.

 Isän tekemä kaappi matkusti
nuorimman pojan kotiin,
vaikka poika ei ollut vielä edes syntynyt 
kaapin valmistumisvuonna.

Tarvittiin maalia ja pensseli.
Ja Rullanen ryhtyi työhön.


 

 Muutama reikä takaseinään.
Tässä tarvittiin Isän poikaa.
 
  
Siinä se on.
Arvoisellaan paikalla.
Sitä katsotaan ja ihaillaan 
joka päivä!

Jyväskylän  Kirppiksellä.fi:stä
 löytyivät
tyyliin sopivat vetimet.