maanantai 28. elokuuta 2017

Elokuun luetut

 "Tuulivoiman vuoksi voi vaikka tappaa.Nele Neuhausin uutuusdekkarissa Joka tuulen kylvää kamppaillaan tuulienergiasta saksalaisella vuoristoseudulla kaikkea muuta kuin puhtain asein.
Voimalayhtiön yövartija makaa kuolleena portaikossa, ja Hofheimin poliisin rikostutkijat Pia Kirchhoff ja Oliver von Bodenstein epäilevät, ettei kyseessä ole onnettomuus. Tuulivoimapuiston kannattajilla ja vastustajilla on mielessä muutakin kuin energiapolitiikka. Pelissä ovat valtavat rahat, ja jokaisella asianosaisella on oma motiivinsa tappaa."
Kohtalaisen mielenkiintoinen.
Aiheena erilainen. 
Ei parhaasta päästä

 "Sairaanhoitaja Nina Borg on palannut lapsuudenkotiinsa huolehtimaan syöpään sairastuneesta äidistään. Roolit kuitenkin vaihtuvat pian, ja äiti joutuu pelkäämään tyttärensä puolesta tämän jouduttua väkivallan kohteeksi. Sairaalassa heräävä Nina muistaa, että ennen tajuntansa menettämistä hän kuuli hyökkääjän rukoilevan anteeksiantoa. Pyysikö tämä anteeksi tekoaan – vai jotakin pahempaa, joka on vielä tulossa? Toisella puolen maailmaa, filippiineillä, kolme lähtökohdiltaan hyvin erilaista miestä opiskelee lääketieteellisessä. Heidän välilleen muodostuu vahva ystävyys, ja he kuvittelevat olevansa valmiita tekemään mitä tahansa toistensa puolesta. Mutta kuinka pitkälle ystävyyden nimissä on mentävä? Kun tilanne kehkeytyy niin vaaralliseksi, että omantunnon ja moraalin rajat tulevat vastaan, joutuu vahvinkin lojaalius koetukselle."
Kohtalainen tämäkin.
Kulkee kahdessa ajassa.
Kertomistyyli
ei minun suosikkini. 

"Realismi ja yliluonnollinen sekoittuvat ruotsinlaivalla – Mats Strandbergin menestysromaani on kauhua Stephen Kingin hengessä.Risteilyalus lähtee Tukholman satamasta, matkustajien odotukset ovat korkealla, estot jätetty maihin. Täpötäyteen laivaan on astunut kuitenkin jotain uhkaavaa. Keskellä Itämerta yön sydämessä sitä on mahdoton paeta."
Paha.
Yököttävä.
Luettava pienissä osissa,
ei voi ahmia kerralla.
En pidä 
vampyyritarinoista,
mutta tämä oli pakko
lukea lopuun.


"Samalla hetkellä, kun Will Trent astuu jalallaan hylättyyn varastotilaan, hän tietää, että tästä tulee vaarallisin tehtävä hänen urallaan. Uhri on entinen poliisi, ja veriset jäljet paljastavat, että uhreja on toinenkin, todennäköisesti nainen, joka on siirretty pois rikospaikalta – ja joka on hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Rikosta mutkistaa entisestään se, että varastotilan omistaa kaupungin oma sankari, tunnettu miesurheilija, jota maailman kallein asianajaja puolusti puoli vuotta aiemmin raiskausjutussa. Willin ja vastavalmistuneen oikeuslääkärin Sara Lintonin kannalta juttu kehittyy kuitenkin vielä kamalampaan suuntaan. Rikospaikalta löytyy henkilökohtainen yhteys Willin menneisyyteen, joka ei ole täysin puhtoinen. Seuraukset ovat tuhoisia hänen yksityiselämälleen, hänen läheisilleen ja hänen työtovereilleen – ja niille, keitä hän jahtaa."
Joskus sitä kyllästyy
jonkun kirjailijan hahmoihin.
Mutta Karin Slaughterin
hahmoon,Will Trent,
ei vaan kyllästy.
Huh huh.
Suosittelen.

"Pieni Libby Day menettää äitinsä ja sisarensa hirvittävässä veriteossa. Aikuisena hän alkaa epäillä, onko perhesurmassa säästynyt veli, Ben, sittenkään syyllinen. Kovapintaiseksi kasvanut Libby ajelehtii elämässään, hieman kyynisenä ja itseinhoisena. Kun orpoa tukeneiden hyväntekijöiden rahahanat ehtyvät, Libbyllä on kiire tienata vielä jokunen ropo traagisella menneisyydellään. Näin Libby kohtaa merkillisen, murhamysteerejä penkovan ryhmän, Kill Clubin, joka on vakuuttunut Benin syyttömyydestä. Libby kysyy nyt itseltään ensi kertaa: mitä surmayönä oikeasti tapahtui? Veli oli kyllä hurjapäinen, mutta kykenisikö hän murhaan?"
Paha paikka, paha 
ja jännittävä kirja.
Gillian Flynn osaa.
Enpä tiedä,
haluaisinko nähdä
tästä kirjasta
tehdyn
elokuvan.
Suosittelen.