sunnuntai 25. elokuuta 2019

Elokuun luetut

"J. S. Monroen psykologinen jännitysromaani Löydä minut kieputtaa lukijaa taitavasti juonenkäänteestä toiseen. Rosan itsemurha vaikutti traagiselta, mutta silti ymmärrettävältä: isän kuolema ja Cambridgen paineet johtivat opiskelijatytön epätoivoiseen ratkaisuun. Viisi vuotta myöhemmin läheiset ovat hyväksyneet tragedian ja jatkaneet elämäänsä – kaikki paitsi Rosan poikaystävä Jar, joka näkee Rosan kasvot kaikkialla eikä voi hyväksyä totuutta. Psykologin mukaan kyse on hallusinaatioista, mutta näyt käyvät yhä todellisemmiksi. Onko Jar lopullisesti menettänyt otteensa todellisuudesta? Kaikki muuttuu, kun hän eräänä päivänä saa viestin, jossa lukee Löydä minut. Rosan kuolema alkaa vaikuttaa lavastetulta, mutta kuka on syyllinen, ja miksi Rosan piti kadota? Voiko Jar vielä löytää Rosan – ja kuka Rosa oikeastaan on?"
Voi todellakin sanoa, 
että lukijaa pyöritellään
mennen tullen.
Mielenkiintoinen.
Suosittelen.

"Anna on nelikymppinen newyorkilainen psykologi, joka kärsii vaikeasta posttraumaattisesta stressioireistosta. Hän on menettänyt aivan kaiken: työnsä ja maailman, sillä hän ei pysty agorafobiansa ja paniikkihäiriönsä takia astumaan edes yhtä askelta talonsa puutarhaan. Mies Ed ja tytär Olivia asuvat muualla, mutta Annaa lohduttavat heidän päivittäiset lämminhenkiset puhelunsa. Annan päivät kuluvat vanhoja mustavalkoisia jännityselokuvia katsellen, naapureita tarkkaillen ja netissä surffaten. Agorafobisten nettisivusto on Annalle tärkeä, sillä hän auttaa siellä toisia samasta ongelmasta kärsiviä, onhan hänellä sentään koulutus ja vuosien kokemus lastenpsykologina. Ainoat livekontaktit ovat fysioterapeutti Bina, joka käy kerran viikossa sekä tapaamiset psykiatri Fieldingin kanssa. Annalla on erittäin vahva lääkitys, paljon pillereitä joita hän popsii miten sattuu, useimmiten yli ohjeen; Pinot Noiria kuluu myös pullokaupalla. Anna on siis tokkurainen, mömmöissä ja kännissä suurimman osan aikaa. Naapurustossa on yksi kovan onnen talo, jossa asukkaat vaihtuvat alinomaa. Nyt sinne ovat muuttaneet Russelit: isä Alistair, äiti Jane ja teinipoika Ethan. Annan silmät nauliutuvat pakkomielteisesti Russeleihin. Kun hän saa kaamean paniikkikohtauksen talonsa ulko-ovella rouva Russel tulee ja auttaa. Annan iloksi ja ihmetykseksi hän ja Jane istuvat keittiössä, rupattelevat ja ryyppäävät monta pullollista punaviiniä. Muutaman päivän kuluttua Anna näkee Russelien ikkunassa välähtävän veitsen ja ikkunaan nojaavan verisen käden. Murha, se on murha! Aviomies on listinyt Janen!"
Jäätävän hyvä.
Kirjaa ei vain voi
laskea käsistään.
Jännitys säilyi loppuun asti.
Suosittelen.

"Rikostoimittaja Eve Singer on riippuvainen kuolemasta. Hänen on löydettävä tv-katsojille verisimmät ja groteskeimmat tapaukset, tai muuten hänet sysätään syrjään raa'assa kilpailussa media-alan työpaikoista. Kun julkisuutta janoava sarjamurhaaja tarjoaa Evelle mahdollisuutta päästä aina ensimmäisenä rikospaikalle, Eve suostuu oitis. Mutta ”kauniiseen kuolemaan” koukuttunut murhaaja on varannut Evelle hyytävässä mediaspektaakkelissa selostajan ohella toisenkin roolin... "
 Jännittävä uutuus tämäkin.
Hotkittava kerralla.
Suosittelen.


"Humalaiset nuoret löytävät joen rantavedestä tytön ruumiin. Poliiseille selviää nopeasti, että tyttö ei kuulu bilettävien nuorten porukkaan, vaan ruumis on ollut vedessä jo pari päivää. Poliiseilla ei ole aavistustakaan Vedenneidon henkilöllisyydestä. Tuntomerkkeihin sopivaa noin 16-vuotiasta tyttöä ei ole ilmoitettu kadonneeksi, eikä kukaan tunnu kaipailevan häntä. Tutkinta junnaa viikkokausia paikoillaan. Mutta sitten nimekäs televisiotoimittaja pahoinpidellään, ja poliisi onnistuu yhdistämään toimittajan tutkimukset Vedenneidon tapaukseen."
Inhottava aihe.
Siksi luettava 
alusta loppuun.
Suosittelen,
vaikka aloittaminen
kesti.