tiistai 23. heinäkuuta 2013

Heinäkuun luetut

"Mies on kadonnut jäljettömiin pienessä Fjällbackan kylässä. Patrik Hedström poliisikollegoineen on tehnyt kaikkensa löytääkseen hänet, mutta ei tiedä edes onko hän elossa vai kuollut. Kolme kuukautta myöhemmin mies löydetäänmeren jään alta, pistohaavoja rinnassaan. Pian paljastuu, että kadonneen ystävä, esikoiskirjailijaChristian Thydell on jo yli vuoden ajan saanut nimettömiä, uhkaavia kirjeitä. Christian yrittää vähätelläniiden merkitystä, mutta hänen ystävänsä Erica Falck aavistaa pahaa. Ericalla on aikaa: hän odottaa kaksosia, eikä kirjaakaan ole työn alla. Uteliaisuus saa hänet tutkimaan tapausta itsekseen, rinnan miehensä Patrikin johtaman poliisitutkinnan kanssa. Joku vihaa Christiania syvästi eikä lainkaan epäröi toteuttaa uhkauksiaan. Poliisi oivaltaa pian, että kirjeet ja murha liittyvät toisiinsa. Ja jäljet johtavat kauas menneisyyteen..."
Rullanen suosittelee.

Illan tullen
 "Nelikymppinen Peter Harris omistaa taidegallerian New Yorkissa ja näkee itsensä kauneuden palvelijana. Hänen vaimonsa Rebecca on arvostettu kulttuurilehden päätoimittaja, ja pariskunta elää kauneuden ympäröimänä New Yorkin taidepiireissä. Harrisien turvallinen, huolellisesti rakennettu elämä järkkyy, kun Rebeccan pikkuveli, hemmoteltu 23-vuotias Mizzy, muuttaa heille väliaikaisesti asumaan. Kaunis ja huoleton Mizzy on hukassa omassa elämässään, joka näyttää kuluvan joutenoloon ja huumeisiin. Yllättäen Peterin ja Mizzyn välille syntyy jotain, joka saa Peterin kyseenalaistamaan oman elämänsä."
Sain luettua alusta loppuun. 
Joutui kyllä hyppäämään 
joitakin kohtia yli, 
koska kerronta oli Rullaselle 
hieman hidastempoista ajoittain.

 Joy Fielding: Henkeäsalpaava, kansikuva

"Crosbien perhe muuttaa Floridaan, pieneen idylliseen kaupunkiin. Saman tien Sandy huomaa, että hänen miehensä on rakastunut netissä tapaamaansa nuoreen blondiin. Sandy jää yksin kahden hankalan teini-ikäisen kanssa, ja myös työ yläasteen opettajana pistää pinnan kireälle.Pahempaa on tulossa: pikkukaupungin rauha järkkyy, kun kaksi nuorta tyttöä katoaa, ja koulun suosituimman oppilaan ruumis löytyy läheiseltä suolta. Sandy yrittää varjella tytärtään Megania - mutta eräänä päivänä tytär ei tulekaan sovittuna aikana kotiin. Sheriffi John Weber jahtaa sarjamurhaajaa pahojen kielten laulaessa: kaupunkilaiset epäilevät, ettei poliisin omatunto ole aivan puhdas. Tutkimusten myötä paljastuvat monet salaisuudet - mutta saadaanko raaka tappaja ajoissa kiinni?" 
Jännittävää riippumattolukemista
Taattua Joy Fieldingiä, 
jossa loppuratkaisu yllättää. 

torstai 18. heinäkuuta 2013

Ranskanmaalla osa 6

 Huomenta Rouen!
Ranskalainen aamupala maistui
viihtyisässä hotellissa.

 Mukava mademoiselle teki laskun
käsin kauniilla käsialallaan.
Au revoir

Giulietta oli säilynyt ehjänä parkkihallissa.
Siellä se yksinäisenä odotteli meitä. 

 Niin lähdettiin viimeiselle etapille
kohti Pariisia ja
Charles de Gaullen kenttää.


 Matka sujui joutuisasti.
Pysähdyimme tankkaamaan lähellä lentokenttää.
Luovutimme auton ja siirryimme
odottelutilaan.

Eipä ollut tax-free osastokaan kovin kummoinen.
Ostelimme loput tuliaiset
ja Rullanen kuvasi Vävyä varten
pari komeaa sombreroa. 

 Koneessa ollaan ja meidän kone on
valmiina lähtöön.
Toisin oli vieressä odottelevan
koneen tilanne.

 Helsingissä veimme Isoveljen Tyttöystävän luokse, 
jotta he pääsevät huomenna lähtemään Varsovaan.
Mukavaa ulkomaanmatkaa heille ja
turvallista kotimaanmatkaa meille.

Kotona ikuistettiin Ranskanmatkan
pikkutuliaiset.
Valokuvia ja mukavia muistoja
tulikin paljon enemmän kuin yhden
kuvan verran.

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Ranskanmaalla osa 5

Huomenta Arromanches!
Kylläpä nukutti hyvin. 
Aamupala oli koko reissun paras!



Aamupalan jälkeen Rullanen lähti seuraamaan 
normannien maihinnousua rannalla.

Ja sieltä ne tulevat...
nousevat maihin juuri tässä.

Tämä on nähty. Laukut on pakattu.
Enää on laskun maksun aika.
Mukavalla Musjööllä ei toiminut netti,
mutta hän lupasi laittaa sähköpostia.



Tästä eteenpäin kohteemme on varsin sota-aiheista:
 vanhat tykistöpaikat, 
Omaha beach ja amerikkalaisten hautausmaa.

Siellä Rullanen johtaa kuvitteellisia joukkojaan...

Tämä poseeraus on kuitenkin mieluisampi.
Kaunis unikkopelto aseiden vastapainoksi.

Eteenpäin oli meidän matka.

Amerikkalaisilla kaikki on tunnetusti suurta ja kaunista.
Vaikuttava muistomerkki ja hautausmaa.


Takana häämöttää Omaha beach. 
Ihanat hiekkarannat, 
jotka koituivat monen elämän päätepisteeksi.






Pysähdyimme johonkin Villeen.
Keskiviikkomarkkinat olivat meneillään.
Ostettiin paikallista siideriä,
mansikoita, aprikooseja ja litteitä persikoita.
Nam.
Rullanen osti itselleen sinisen tunikamekon, koska
näytti Vihreässä navettapiialta (Miehen sanojen mukaan).




Mies halusi Dönerin.
Syötiin ja säästettiin.

Suuntana Le Havre






Le Havren Notre Dame


Etretat´n kalliot





.. ja kivet...


 Välillä navigaattori ohjasi meidät mitä 
oudoimmille reiteille, joista 
selvisi vain peruuttamalla, kun kaveri tuli vastaan.

Rouenin sillat näkyvät jo.

Viimeinen yöpymispaikka.













 Rouenin Notre Damen luona oli kaunis, nuori dame soittamassa
huilulla sulosäveliä.


Tässä hotellissa löytyi ranskalaista tunnelmaa.








Hyvää yötä Rouen!