Helmikuun luetut

 "Berliinissä on riehunut poikkeuksellisen iljettäviä lapsiin kohdistuneita kidutusmurhia tehtaillut sarjamurhaaja Guido Tramnitz, jota media kutsuu myös nimellä Keskoskaappipeto. Murhaaja on jäänyt kiinni ja paljastanut poliisille joidenkin uhriensa ruumiiden kätköpaikat. Tramnitz on suljettu Berliinin Tegelissä sijaitsevaan Steinklinik-nimiseen huipputurvalliseen oikeuspsykiatriseen sairaalaan, koska hänellä on diagnosoitu vaikea skitsofrenia. Tramnitz ei ole suostunut paljastamaan, minne on kätkenyt noin vuosi sitten vain vähän ennen kiinni jäämistään sieppaamansa kuusivuotiaan Max Berkhoffin ruumiin. Maxin vanhemmat ovat epätoivoisia, eikä heidän avioliittonsa ole kestänyt lapsen katoamista. Palomiehenä työskennellyt Till Berkhoff päättää turvautua viimeiseen keksimäänsä oljenkorteen saadakseen tietää, mitä Maxille on tapahtunut. Hän puhuu poliisina työskentelevän lankonsa ympäri ja saa tämän soluttamaan hänet Steinklinikille valepotilaan peiteroolissa."

Ei mikään hyvänmielen dekkari, 

väkivaltaa ja iljettävien 

rikosten kuvailua sisältävä.

Psykopaattinen trilleri. 

En osaa sanoa

suosittelisinko!?

"19-vuotias Tallulah on lähdössä treffeille. Äiti katsoo, kun tytär katoaa kauniiseen kesäiltaan, joka muuttuu yöksi, sitten aamuksi. Äiti odottaa, mutta Tallulah ei palaa kotiin. Viimeiseksi hänet on nähty suuntaamassa bileisiin taloon, joka sijaitsee tiheäpuustoisen metsän laidalla. Äiti etsii, mutta Tallulahista ei löydy jälkeäkään. Vuotta myöhemmin dekkarikirjailija Sophie on kävelyllä samaisessa metsässä, kun hän huomaa aitaan kiinnitetyn pahvinpalan, jossa lukee KAIVA TÄSTÄ."

Jännittävä.
Mukaansa tempaava.

Sain helposti luettua loppuun

tämän 7 päivän lainan.

Suosittelen.

"Oxfordilaisen naapuruston idylli rikkoutuu pikkutytön kadotessa. Maailmanmenestykseen kohonnut dekkarisarja vihdoin suomeksi.Kahdeksanvuotias Daisy Mason häviää kuin tuhka tuuleen perheen puutarhajuhlien aikana. Tapausta ryhtyy selvittämään etsiväkomisario Adam Fawley, joka tietää valitettavan hyvin, että vastaavissa tapauksissa syyllinen löytyy yleensä lähipiiristä. Fawley tekee kaikkensa selvittääkseen Daisyn kohtalon, mutta törmää tuskastuttavaan paradoksiin - kukaan ei tiedä mitään ja silti kaikilla tuntuu olevan jotain salattavaa."

Tiivistunnelmainen.

Suosittelen.