"Nyt vierailija on päiväkodissa. Ja Jan, joka on vastuussa makuuhuoneessa nukkuvista lapsista, on oven takana kellarissa. Lastentarhanopettaja Jan Haugerilla on uusi työpaikka: Sankta Patrician oikeuspsykiatrisen sairaalan päiväkoti. "Sankta Psyko" ja sen potilaiden lapsille tarkoitettu päiväkoti on erotettu toisistaan muurilla, mutta vierailupäivinä lapset pääsevät maanalaista tunnelia pitkin tapaamaan vanhempiaan. Janin tehtäviin kuuluu saattaa heidät tunnelin läpi. Työskentely raaoista väkivaltarikoksista tuomittujen potilaiden läheisyydessä ei ole helppoa, varsinkin kun syyt Janin päiväkotiin pestautumiselle paljastuvat kaikkea muuta kuin pedagogisiksi. Menneisyydessä kummittelevat Janin työvuoron aikana kadonnut pikkupoika ja pakkohoitoon määrätty ystävä Alice Rami."
Kirjassa jännitys tiivistyy
tiivistymistään.
Loppuhuipennus on
jokseenkin yllättävä.
Kannattaa ahmia
loppuun asti.
"Kertomus suurenmoisesta perheestäni." Saksalainen journalisti, kirjailija Marion Brasch (s.1961) kuvaa teoksessaan poikkeuksellista elämäänsä etuoikeutetun poliittisen perheen jäsenenä entisessä DDR:ssä lapsuusvuosistaan aina Berliinin muurin murtumiseen saakka. Braschin juutalainen isä pakeni natsien vainoja Englantiin 1940-luvun alussa. Heti toisen maailmansodan päätyttyä isä palasi Saksaan haluten auttaa synnyinmaansa jälleenrakentamisessa. Isä kohosi poliittisella urallaan DDR:n hallituksen ministeriksi. Perhe vietti elitististä elämää DDR:n poliittisen hierarkian huipulla – yhtenä tuloksena se, että perheen kolmesta pojasta tuli sosialistista järjestelmää kritisoivia taiteilijoita. Vuonna 1968 yksi pojista, länteen loikannut kirjailija Thomas Brasch otti julkisesti kantaa Neuvostoliiton toteuttamaan Tšekkoslovakian miehitykseen. Seurauksena ministerinä toimiva isä paljasti poikansa Stasin johdolla, minkä johdosta isä erotettiin ministerin paikaltaan."
Elämänkertaa DDR:stä.
Tosi tarinaa tosi elämästä.
Mielenkiintoinen.
"Eläkkeellä oleva Harold Fry viettää rauhallista elämää vaimonsa Maureenin kanssa. Arki englantilaisella pientaloalueella sujuu nurmikkoa leikaten, teetä juoden ja naapureiden kanssa jutustellen. Eräänä päivä Harold saa postia entiseltä työkaveriltaan Queenielta, joka on kuolemassa syöpään. Harold päättää lähettää Queenielle kortin ja postitusreissulla poikkeaa huoltoasemalle ostamaan jotain syömistä. Huoltoaseman tarjoilijan kanssa käymänsä merkityksellinen keskustelu mielessään Harold jatkaa matkaansa ohi postilaatikon, ja ohi toisenkin. Pikkuhiljaa hän päättää viedä vastauksensa perille kävellen. Edessä on liki 800 kilometrin matka Etelä-Englannin Dorsetista aivan Skotlannin rajalle."
Kuvitteellista elämäntarinaa.
Suosittelen lukemaan
alusta loppuun asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti