Lokakuun katsotut. osa 4

Tällä kertaa elokuvan nimi oli

Ticking klock (2011)

Aikamatkustusta oli käsitelty aika erikoisella tavalla.

Mies palasi tulevaisuudesta kostamaan 

menneisyyden vääryydet. 

Vaan kuinkas sitten kävikään?

Rullanen vietti rauhallista lauantaiaamua katsellen elokuvaa
Siepattu (2011)

Jossakin elokuva-arvostelussa tämä elokuva oli noteerattu
 "ei miksikään kummoiseksi": muutaman laatunäyttelijän läsnäolo ei onnistu tätä kliseisesti käsikirjoitettua kyhäelmää pelastamaan.
Tämä elokuva jäikin sitten kesken, 
koska Rullanen lähti auttamaan ystävää hädässä.
Haluanko katsoa loppuun toisella kertaa, en tiedä vielä. 

Aamupalan jälkeen loppuhuipennus 
norjalaisesta elokuvasta 
Sairaan onnellinen (2011)
 
Olipas tarina. 
"Rohkeahko ihmissuhdedraama, joka ei kuitenkaan eurooppalaisella tasolla enää hätkähdytä. Sen arktinen eksotiikka ei ole tarpeeksi etäistä suomalaisille katsojille ja kokonaisuutena elokuva vaikuttaa vanhanaikaiselta". 
Näin arvosteltiin elokuvaa. 
Oli aviodraamaa, syrjähyppyjä, ulkomaista adoptiota, rotuasioita, homoutta ja mitä kaikkee. 
Jäin kuitenkin koukkuun ja katsoin loppuun asti.

Sunnuntaipuuhailujen jälkeen
ruotsalainen elokuva
Änglagård tredje gången gillt (2010)

Hauska komedia ruotsalaiseen tapaan. 
Voisin katsoa toisenkin kerran.