torstai 29. marraskuuta 2012

Käsille työtä.

Pelkkä televisionkatselu on tylsää hommaa, vaikka olisi kuinka kiinnostava elokuva. 

Ennenvanhaan Rullanen luki kirjaa ja neuloi, samalla kun katsoi telkkaria, enää ei sellaiseen kykene.
Mutta jompaan kumpaan pystyy yhtäaikaa.

Rullanen penkoi kaikki vanhat langanloput, keskeneräiset villapuserot sun muut.
Jonkunmoisen ajatustyön ja pik-kuvinkin jälkeen, Rullanen päätti ruveta virkkaamaan
 Isoäidin neliöitä.
Jos tekisi niistä viltin, tai kaksi...

Ensin Rullanen purki yksihihaisen villapuseron.   
 Kaunista vihreää.

Sitten sai kyytiä sininen villapusero, 
yhtälailla puolivalmis kuin vihreäkin.   
Lankakorista löytyivät ihanat, moniväriset, pehmeät keränloput 
- Siskontyttöjen säärystimistä jääneet.
  
Sitten tulikin SEIS!
Suunnanvaihto, niinkuin Uno -pelissä:
Rullanen tapasi kaupassa Kotitalousopettajan, joka oli perustanut Ryhmän. 
Ryhmä neuloo vastasyntyneille pipoja Keskussairaalaan.   
Tässäpä Rullasen uuden Hurahduksen tulosta:

  Sopiikohan näistä mikään?



 

maanantai 26. marraskuuta 2012

Marraskuun kirjat

 
Kaiken elokuvien katsomisen keskellä 
Rullanen sai kuin saikin 
kahlattua läpi yhden kirjan.
Aplastinen anemia, 
traaginen rakkaustarina 
sekä 1800 -luvun tutkimusmatkojen 
historiaan sijoittuva tarina.

lauantai 24. marraskuuta 2012

Marraskuun katsotut. osa 4.

Tämä on paras. Ei Viasatilta, Vävyltä.
Red dog (2011)
 
Rullasen oma Koira pääosassa. 
Ihana elokuva, moneen kertaan katsottava.   
Eikä pelkästään pääosan esittäjän vuoksi.

Iho, jossa elän (2011)
 
Pedro Almodovarin elokuva, Isoveljen suosittelema. 
Kannatti katsoa, piti otteessaan loppuun asti. 
Että komea Antonio Banderas 
voikin olla vakuuttava pahis.

Texas killing fields (2011)
 
Taas tätä Ameriikan ihmemaan tarinaa. 
Kannatti tämäkin katsoa loppuun asti. 
Komea Jeffrey Dean Morgan oli kuin 
Ironside aikoinaan - kävelevä sellainen.

The Debt (2010)
Helen Mirren vakuuttavana, niinkuin aina.
Kaunis Jessica Chastain  Mirrenin roolihahmo nuorena. 
Pelottavan natsikirurgin metsästystarina.
Kannattaa katsoa.

Rullanen yrittää toipua elokuvakokemuksesta
Lolita (1997)
 
Vakuuttavat roolisuoritukset.  
Oliko elokuva hyvä vai ei?
Ei oikein osaa vielä sanoa...

tiistai 20. marraskuuta 2012

Marraskuun katsotut. osa 3.

Vielä vaan pukkaa Viasatia. 
Lomalla on aikaa katsella.

Daniel and the Superdogs (2004)
 
hauska,  koko perheen elokuva, 
jota katsoi vain Rullanen 
- koirakaan ei ollut kotona.

Räjähdyspisteessä (1994) 
Jeff Bridges ja Tommy Lee Jones nuorina poikina.Mikäli näyttävät räjähdykset antavat sinulle kaipaamasi väreet, on tämä sinun elokuvasi.

Etsijät (1956)
 Etsijät
Vanha kunnon John Wayne pääosassa tässä länkkärissä.
Olenpa tainnut katsoa tämän, joskus kauan sitten, ennenkin.

Bad teacher (2011)
Kaunis Cameron Diaz tuhmana opettajana. Lopussa olisi varmaankin ollut jokin opetus, mutta jäi näkemättä. Syystä tai toisesta.

Päiväni Margueritten kanssa (2010)
 
Rullanen katsoi tätä leffaa pienen pätkän jo lokakuun alussa. Vihdoinkin se näkyi kokonaisuudessaan. 
Ihana elokuva, sen voisi katsoa vielä ainakin kahteen kertaan. Depardieu on niin hellyttävä köriläs. 
 

maanantai 19. marraskuuta 2012

Marraskuun katsotut.osa 2.

Sattumalta kaksi "neloselokuvaa" peräkkäin
Fyra år till (2010)
  
Kohtalaisen hauska tarina miehestä, joka löytää oman identiteettinsä. 
Kerran katsottu.

I am number four (2011)
 
Avaruusolentoja ihmisen hahmossa. Ei tätäkään viitsi kyllä neljää kertaa katsoa. Viihdyttävä pläjäys silti.

Butterfly on the Wheel (2007)
Ei edes komea Pierce Brosnan pelastanut tätä 
katsomiskokemusta. 

Red State (2011)
Melkoista räiskimistä ja inhotusta. Pakko oli kuitenkin katsoa loppuun asti. Kuka selvisi, kuka ei? 
John Goodmanin esittämä Joseph Keenan jäi varmasti henkiin.

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Marraskuun katsotut. osa 1

Rullanen yllättyi. Viasat näkyy vieläkin.
Ennen töihinlähtöä osa tällaisesta elokuvasta
Paul (2011)
 
 Hauska komedia. Haluaisin nähdä 
lopunkin tätä hulluttelusta.

Yle teema näytti lauantai-iltana kelpo elokuvan
Grey gardens (2009)
 
Tällaiset mennyttä Ameriikan maailmaa  
kuvaavat elokuvat vievät Rullasen mennessään. 
Huhhuh, mitä elämää
kuvasti mielestäni hyvin sen ajan naisen asemaa.
Äidillä oli leppoisa aviomies ja hän kehotti tytärtään menemään naimisiin, niin "saat tehdä ihan mitä haluat".
Saiko tytär? Entä äiti? 
Kannattaa katsoa.

Sen jälkeen Rullanen päätti katsoa loppuun 
keskenjääneen elokuvan
 11-11-11 (2011)   
 

Ei ollut kovin kiinnostava, siksi kai Rullanen nukahtikin ensimmäisellä kerralla.

Sitkeästi Rullanen yritti vielä katsoa elokuvaa
Midnight in Paris (2011)
Mielenkiintoa olisi ollut, mutta väsy voitti. Vieläkö ehtisin katsomaan lopun jonain muuna päivänä, ennen kuin Viasat sulkeutuu?