Naisten matka Viroon: Teisipäev

Heti aamulla - tietenkin vasta aamupalan jälkeen - 

Rullanen piipahti Ilusalongissa.

Nuori kampaajatar leikkasi suit sait hiukset,

ei pessyt ei puleerannut.

Tukanleikkuun jälkeen

hierontaan.

Käsittelyn jälkeen iho oli kosketusarka vielä

kotonakin.

Ei sipistellyt Tarton tyttö!

Ilusalongin jälkeen soppailtiin Sadaman torilta

vain vaatteita.

Vaikka mitä olisi ollut tarjolla.

 

Seuraava kohteemme oli Lounakeskus.

Eteläisen Viron suurin soppailukeskus.

Ei jaksettu odottaa ilmaista bussia,

joten hypättiin paikalliseen katuriin

ja nähtiin vaikka mitä!

Huh, miten oli kuuma,

jäätiin kävelymatkan päähän.

Ostelusaldo oli vähäinen,

mutta liikuntasaldo suuri.

Palasimme suorempaa tietä takaisin,

ilmaisbussilla.

Suihkulähde oli avattu.

 

 

Taas yksi autoilun pysäyttäjä,

tälläkertaa

kilpikonna.

Etsiskelimme kahvilaa ja törmäsimme herroihin

Oscar Wilde ja Eduard Vilde

Pikkusiskoa viehättävät nämä

Suurmiehet.

Aika riensi ja Pikkusiskolla oli

aika manikyyriin.

Silläaikaa Rullanen ja Kalastajan tytär

karkasivat omille teilleen. 

Vaikka seinään maalattu nainen kehoitti

kääntymään, 

me jatkoimme matkaamme.

Kello oli jo niin paljon, että vain 

Spargelin kahvila

oli auki.

Kahvila oli kaunis sisältä, joten kyllä kannatti

piipahtaa latella.

  

Kahvilan takana oli luontokeskus ja leikkipuisto.

Koirien pitää kyllä olla aina 

rihma otsas!

 

 

Välillä kävimme hotellilla lisäämässä
laastareita strategisiin paikkoihin.
Hotellin ikkunasta näkyi

mielenkiintoisen näköinen

asuinrakennus.

Kuntoilu jatkui.

Suuntana Toomemägi.

Siispä mentiin rappuja ylös ja alas.

Kello olikin jo yhdeksän illalla.

Vanha tähtitorni.

 Angel`s bridge

 

Devil`s bridge

Tässä emme vielä arvanneet mihin tv-sarjaan 

nurkan takana joudumme.

TAIVAAN PILARIT!

Hiljalleen vierimme alas Toomemägeä kaupunkia kohti.

Tarton Pisa

Tätä Suurmiestä Pikkusisko

ei suostunut pussailemaan.?