torstai 21. syyskuuta 2017

Syyskuun luetut

 "Kansainväliselle näyttämölle sijoittuva trilleri tarjoilee tiivistä jännitystä, hätkähdyttäviä ihmiskohtaloita - ja salaliiton vailla vertaansa.Amerikkalainen CIA-agentti menettää pommi-iskussa vaimonsa, hylkää lapsensa ja pakenee Syyriasta. 30 vuotta myöhemmin Euroopan parlamentissa työskentelevä Klara Walldéen ryhtyy auttamaan entistä poikaystäväänsä ja törmää valonarkoihin tietoihin. Pyrkyri George Lööw saa PR-toimistossa omituisen toimeksiannon, joka johtaa hänet nopeasti vaaraan. Tapahtumien kulkua seuraa agentti, joka tunnetaan vain koodinimellä Uimari."
Loppuun asti luettava.
Ihan hyvä.
Jokin aikaa sitten luettu,
täysin unohdettu.


"Kauhua vanhainkodissa.Joel on palannut pikkukaupunkiin, jossa hän vietti lapsuutensa. Hänen äitinsä Monika on dementoitunut, ja Joe joutuu viemään hänet vanhainkotiin. Joen lapsuudenystävä Nina, jonka kanssa hänellä on tuskallinen menneisyys, työskentelee vanhusten parissa, ja nyt he joutuvat viettämään aikaa yhdessä Monikan takia. Monikan kohtaukset muuttuvat yhä kauhistuttavammiksi. Yhdessä Nina ja Joel ymmärtävät käsittämättömän.Mats Strandberg kertoo aavemaisen kertomuksen rakkaudesta ja ystävyydestä ja siitä, millaista on itsensä hallinnan menettäminen."
Tällä kirjailijalla on
todellakin taito
sekoittaa klassista kauhua arkeen.
Illassa hotkaistu,
jännittävä ja pelottava.
Suosittelen.

maanantai 18. syyskuuta 2017

Syntymäpäiväreissu Baltiaan

13.09.
Lähdimme juhlimaan Miehen kuuskymppisiä.
Matkakohteeksi valikoitui Baltian maista
Pärnu ja Riika.
Saimme yllättäen matkakumppaneiksi
Rullasen Isosiskon ja Miesystävän.

Pärnu
Yövyimme kohteessa
Alex majan kattosviitissä.
Hintansa väärti 
yöpymispaikka ehdottomasti.

Odotellessamme myöhäisemmällä
lautalla tulevia
seuralaisia, kävimme
syömässä herkulliset alkukeitot

Virallinen päivä oli juuri tänään
Juhlistimme asiaa 
Marinello -kuohuviinillä.
Lasit sviitin kaapista!

Söimme varsinaisen  juhlaillallisen 
vastapäätä sijaitsevassa
ravintolassa.
Ruoka oli hyvää.

Siirryimme takaisin Alex majaan,
keskiviikkoiseen karaokeiltaan.
Ilta oli menestys.
Karaoke

14.09.
Maittavan aamupalan jälkeen
jatkoimme matkaa kohti Riikaa.

Oli hyvin tuulinen päivä.
matkalla pysähdyimme kuvaamaan
meren tyrskyjä ja
samalla huomasimme kivan kahvipaikan.









Kesti kauan löytää
sopivaa yöpymispaikka, koska
sopivat hotellit olivat niin varattuja.
Paikan päällä selvisi, että
Neste World RX of Latvia oli
parhaillaan menossa.

Päädyimme huoneistohotelliin
Avotu Apartments Avotu Iela 23






Autot saimme edulliseen
vartioituun parkkiin lähelle
hotellia.


Illan hämärtyessä lähdimme etsimään
ruokapaikkaa.
Pitkällisen etsinnän jälkeen 
löysimme tänne:
Cydonia Gastropub


Ruoka oli hyvää ja valinnat kohdallaan,
 kenellekään ei iskenyt annoskateus.
Jälkiruuat mahtavia.



15.09.
Aamupalan jälkeen
päätimme lähteä etsimään
Riikan toria, autolla.
Miesystävä halusi ajaa,
sanoi Isosisko.

Tori löytyi ja kaikki 
jaksoivat kiitettävästi kiertää.
Ostossaldona mm. vyö ja henkselit,
tomaattia, leipää ja viinirypäleitä.


Uskaltauduimme juomaan päiväkahvit
leivosten kera.


Yritimme löytää Miesystävälle
keräilyharrastukseen liittyvän
Rallilippiksen, emme löytäneet.
Aikamme kierreltyämme ja 
ajeltuamme, iski nälkä.

Päädyimme paikalliseen Can Can-
ravintolaan ostoskeskuksessa.
Ruoka oli muuten hyvää, mutta
tarjoilija unohti Rullasen ja
Isosiskon annokset.
Miehet olivat jo ehtineet syödä
omansa ennenkuin pääsimme
edes aloittamaan.

Iltapäivällä lähdimme taas
jalkaisin tutkimaan Riikaa.
Pysähdyimme Mildassa
miettimässä minne mennään.

Matka jatkui Vanhan kaupungin 
sydämeen.
Näimme mm. Herrasväen puistossa 
ja Elviksen kadulla autoineen.
Bremenin kaupungin soittoniekatkin
olivat tulleet Riikaan. 



Kävimme nauttimassa
Rigan balsamia Black magic cafeessa

Peters Brewhousessa pysähdyttiin yksille,
mutta nälkä tuli.
Lähdimme siis etsimään ruokapaikkaa.


Olipas mahtava pihvipaikka.
Ja sitten taxilla mamittamaan.



16.09.

Aamusta lähdimme Isosiskon kanssa kävelylle.
Päädyimme Vanhaan kaupunkiin uudestaan.


Rakkauslukkojen silta


Elvis oli vieläkin parkissa.

Taksilla takaisin ja 
tänään lähdetään Jurmalan hiekkarannoille.


Sää ei ole kyllä mitenkään aurinkoinen.
Kyllä kestikin löytää oikealle kadulle, 
olimme jo luopua toivosta!

Nälkäisinä menimme ensimmäiseen 
näkemäämme ravintolaan
Huh huh, mitkä annokset.
Henkilön Päivi Kuva kuva.








maanantai 28. elokuuta 2017

Elokuun luetut

 "Tuulivoiman vuoksi voi vaikka tappaa.Nele Neuhausin uutuusdekkarissa Joka tuulen kylvää kamppaillaan tuulienergiasta saksalaisella vuoristoseudulla kaikkea muuta kuin puhtain asein.
Voimalayhtiön yövartija makaa kuolleena portaikossa, ja Hofheimin poliisin rikostutkijat Pia Kirchhoff ja Oliver von Bodenstein epäilevät, ettei kyseessä ole onnettomuus. Tuulivoimapuiston kannattajilla ja vastustajilla on mielessä muutakin kuin energiapolitiikka. Pelissä ovat valtavat rahat, ja jokaisella asianosaisella on oma motiivinsa tappaa."
Kohtalaisen mielenkiintoinen.
Aiheena erilainen. 
Ei parhaasta päästä

 "Sairaanhoitaja Nina Borg on palannut lapsuudenkotiinsa huolehtimaan syöpään sairastuneesta äidistään. Roolit kuitenkin vaihtuvat pian, ja äiti joutuu pelkäämään tyttärensä puolesta tämän jouduttua väkivallan kohteeksi. Sairaalassa heräävä Nina muistaa, että ennen tajuntansa menettämistä hän kuuli hyökkääjän rukoilevan anteeksiantoa. Pyysikö tämä anteeksi tekoaan – vai jotakin pahempaa, joka on vielä tulossa? Toisella puolen maailmaa, filippiineillä, kolme lähtökohdiltaan hyvin erilaista miestä opiskelee lääketieteellisessä. Heidän välilleen muodostuu vahva ystävyys, ja he kuvittelevat olevansa valmiita tekemään mitä tahansa toistensa puolesta. Mutta kuinka pitkälle ystävyyden nimissä on mentävä? Kun tilanne kehkeytyy niin vaaralliseksi, että omantunnon ja moraalin rajat tulevat vastaan, joutuu vahvinkin lojaalius koetukselle."
Kohtalainen tämäkin.
Kulkee kahdessa ajassa.
Kertomistyyli
ei minun suosikkini. 

"Realismi ja yliluonnollinen sekoittuvat ruotsinlaivalla – Mats Strandbergin menestysromaani on kauhua Stephen Kingin hengessä.Risteilyalus lähtee Tukholman satamasta, matkustajien odotukset ovat korkealla, estot jätetty maihin. Täpötäyteen laivaan on astunut kuitenkin jotain uhkaavaa. Keskellä Itämerta yön sydämessä sitä on mahdoton paeta."
Paha.
Yököttävä.
Luettava pienissä osissa,
ei voi ahmia kerralla.
En pidä 
vampyyritarinoista,
mutta tämä oli pakko
lukea lopuun.


"Samalla hetkellä, kun Will Trent astuu jalallaan hylättyyn varastotilaan, hän tietää, että tästä tulee vaarallisin tehtävä hänen urallaan. Uhri on entinen poliisi, ja veriset jäljet paljastavat, että uhreja on toinenkin, todennäköisesti nainen, joka on siirretty pois rikospaikalta – ja joka on hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Rikosta mutkistaa entisestään se, että varastotilan omistaa kaupungin oma sankari, tunnettu miesurheilija, jota maailman kallein asianajaja puolusti puoli vuotta aiemmin raiskausjutussa. Willin ja vastavalmistuneen oikeuslääkärin Sara Lintonin kannalta juttu kehittyy kuitenkin vielä kamalampaan suuntaan. Rikospaikalta löytyy henkilökohtainen yhteys Willin menneisyyteen, joka ei ole täysin puhtoinen. Seuraukset ovat tuhoisia hänen yksityiselämälleen, hänen läheisilleen ja hänen työtovereilleen – ja niille, keitä hän jahtaa."
Joskus sitä kyllästyy
jonkun kirjailijan hahmoihin.
Mutta Karin Slaughterin
hahmoon,Will Trent,
ei vaan kyllästy.
Huh huh.
Suosittelen.

"Pieni Libby Day menettää äitinsä ja sisarensa hirvittävässä veriteossa. Aikuisena hän alkaa epäillä, onko perhesurmassa säästynyt veli, Ben, sittenkään syyllinen. Kovapintaiseksi kasvanut Libby ajelehtii elämässään, hieman kyynisenä ja itseinhoisena. Kun orpoa tukeneiden hyväntekijöiden rahahanat ehtyvät, Libbyllä on kiire tienata vielä jokunen ropo traagisella menneisyydellään. Näin Libby kohtaa merkillisen, murhamysteerejä penkovan ryhmän, Kill Clubin, joka on vakuuttunut Benin syyttömyydestä. Libby kysyy nyt itseltään ensi kertaa: mitä surmayönä oikeasti tapahtui? Veli oli kyllä hurjapäinen, mutta kykenisikö hän murhaan?"
Paha paikka, paha 
ja jännittävä kirja.
Gillian Flynn osaa.
Enpä tiedä,
haluaisinko nähdä
tästä kirjasta
tehdyn
elokuvan.
Suosittelen.



perjantai 28. heinäkuuta 2017

Heinäkuun luetut

 Carlstenin perhe teloitetaan julmasti. Murhaaja tulee kylään kun perhe on aamupalalla, ampuu perheenäidin heti etuovelle ja muiden perheenjäsenten vuoro on sen jälkeen. Yhtä asiaa murhaaja ei kuitenkaan osannut odottaa: perheessä on lasten serkkutyttö kylässä. Tyttö piiloutuu ja pakenee murhaajaa.Rikoksen selvittely osoittautuu Torsbyn kylän paikallispoliisille liian vaikeaksi, joten hätiin kutsutaan tuttu murharyhmä. Myös Sebastian Bergman pääsee mukaan profiloimaan murhaajaa. Tapaus on haastava, mutta rikoksen selvittely saa lisävauhtia, kun rikoksen nähnyt tyttö löytyy. On vain yksi pieni ongelma: tytöllä on traumaperäinen stressireaktio, eikä hän pysty puhumaan. Poliisien on vain odotettava, milloin tyttö pystyy kertomaan, mitä näki – ja murhaaja on yhä vapaalla jalalla ja etsii myös tyttöä."
Jännittävä dekkari.
Hyvä kesälukeminen.
Suosittelen.

"Christine herää joka aamu vieressään vieras mies, joka kertoo olevansa hänen aviomiehensä. Lisäksi mies kertoo, että Christine on 47-vuotias ja että hän oli 20 vuotta sitten auto-onnettomuudessa, joka vaurioitti hänen muistiaan pahasti. Joka ilta kun Christine nukahtaa, hänen muistonsa kuluneesta päivästä pyyhkiytyvät pois. Christinellä ei ole muuta kiintopistettä kuin muutama valokuva ja päiväkirja, jota hän kirjoittaa neurologinsa neuvosta ja salassa mieheltään. Päiväkirja auttaa häntä kokoamaan elämänsä sirpaleisia paloja kokoon, kun hän alkaa pikkuhiljaa muistaa mennyttä. Menneisyys näyttää kuitenkin aivan erilaiselta, kuin mitä Christinen aviomies hänelle kertoo."
Sarjassamme kesäuusintoja.
Koukuttava trilleri.
Houkuttelee lainaamaan
muitakin tämän
kirjailijan kirjoja.
Suosittelen.


"Tarina alkaa sementinharmaana nousevan auringon usvaisessa valossa. Suuri joukko työttömiä jonottaa kaupungin lupaamia työpaikkoja, vaikka kello ei ole vielä mitään. Ja sitten, keskeltä sumua ilmestyy mersu. Mersu, joka ei aio väistää, vaan ajaa armotta ihmisten päälle tehden niin paljon tuhoa, kuin ehtii. Hetkessä kaikki on ohi. Jäljelle jää vain jäätävä paniikki, verta ja ruumiita.
Mutta paikalta paennut murhaaja ei ole saanut kyllikseen. Hän ottaa yhteyttä perinteisen kirjeen muodossa varsin perinteiseltä vaikuttavaan expoliisin, Bill Hodgesiin. Mies on eläkkeelle jäätyään viettänyt päivänsä tuhoten aivojaan iltapäiväohjelmilla, välillä pöydällä odottavaa asetta hipelöiden. Josko päättäisi turhaksi käyneen elämänsä. Mutta.Hän ei tiedä jonkun katselleen. Katselevan yhä. Murhaaja tahtoo saada Hodgesin täyden huomion ja pyytää miestä chattamaan kanssaan. Yhtäkkiä Hodges on taas täynnä elämää. Mersumurhaaja, mersumies on saatava kiinni!"
Taattua Stephen Kingiä!
Pitkästä aikaa.
Alusta loppuun ahmittava.
Suosittelen.

"Julia on keski-ikäinen kohtuu menestynyt valokuvaaja, aviovaimo lammasmaisen kiltille Hughille ja hyvä äiti (vaikka kokeekin jatkuvaa huonoutta) teini-ikäiselle pojalleen Connorille. Paitsi että Connor ei ole hänen oma lapsensa. Connorin synnytti Julian pikkusisko Kate ollessaan itsekin vielä murrosikäinen, kykenemätön huolehtimaan itsestään. Saatikka sitten pojasta. Ja niin Juliasta ja Hughista tuli Connorin viralliset vanhemmat. Näissä kuvioissa, kaavoissa pieni perhe on saanut elellä keskiluokkaista onnea, kunnes kuva särkyy siruiksi. Kate murhataan. Kuka ja miksi? Raitista alkoholistia Juliaa suru yhdistettynä epätiedon coctailiin ei jätä rauhaan. Veri vetäisi viinaan, mutta hän ei aio antaa periksi. Ei aivan. Hän aikoo selvittää sisarensa taustat, koko tarinan, saadakseen lopulta murhaajan nalkkiin. Apunaan Julialla on Katen kämppis Anna, joka lienee tunteneen nuoren naisen viime vuosilta paremmin kuin kukaan muu. Anna paljastaa Katen harrastaneen nettideittailua, jopa seksichattailua. Kenties murhaaja on piiloutunut saittiin nimimerkin taakse. On vain yksi tapa selvittää, viekö tämä johtolanka mihinkään. Julia luo oman profiilinsa Katen käyttämälle deittisivustolle, ja painaa Enteriä."
Koukuttavan jännittävä.
Suosittelen.
Kun suljen silmäni,
samalta tekijältä
oli kyllä parempi.